Mallikuvauksissa!

Eilen kävin siellä mallikuvauksessa Hesassa, Studio Elitessä. Tämä sisälsi siis kuvauksen, jossa otettiin 50 kuvaa ja katsottiin tuleeko tarpeeksi paljon hyviä kuvia, jossa ei ole jännittyneisyyttä, että olisi tarpeeksi hyvä malliksi. Mukaan tulisi myös haastattelu, jossa kyseltiin tulevaisuuden suunnitelmista. Tämän arvo yhteensä oli 100e

Jäin siis koulusta pois, sillä jouduimme lähtemään jo klo. 12 ja sitä ennen mun piti keretä syömään, hoitaa hepat, pukemaan vaatteet, meikata ymym. Tässävaiheessa ei yhtään vielä jännittäny ;))
Ensin ajoimme espoossa asuvalle mummileni (eli Espoo-mummimme, mitä me ollaan aina pienestä asti kutsuttu :D ) ja jätimme Micon sinne ja lähdimme bussibysäkille, jonka jälkeen hyppäsimme junaan ja sen jälkeen vielä ratikkaan! Olimme aika sekaisin siitä, että missä olimme  ja kyselimme missä tämä paikka oikein on. Pian löysimme paikan ja kävelimme käytävän päähän ja täytin lomakkeen, jossa kyseltiin harrastuksii, painoo, pituutta ja kaikkea mahdollista :D
Kun astuin huoneeseen, jossa kaikki mallit oli, tunsin itteni oikeesti LYHYEKSI! :D Olipa outo tunne. kaikki oli ainakin päänmitan korkeempia kun mä. (Heillä oli tietty korkkarit jalassa) Kaikki oli toki myös niin kauniita ja mallimaisia, että olin aika varma, että en tulisi pärjäämään niille.
Siellä tuli luultavasti johtaja, nimeltään myös Anette ja sanoi, että pitäisi laittaa sisäkorkkarit jalkaan.  Eipä mulla mitään korkkareita mukana ollut, kun viestissä oli sanottu vain "sisäkengät" eikä mitään muuta. Mun kengissä ei ollut korkoja ja tunsin itseni niiin surkeeksi ja lyhyeksi siellä. Mutta, onneksi sain lainaksi mustat ja toosi korkeet korkkarit, joten olimpa ainakin 180cm korkea :D
Mulle sanottiin, että sain mennä sohvalle odottamaan, jonka vieressä meikkailija laitteli juuri erästä tyttöä ja toisella puolella oli valkoinen paperi, jossa tarkoitus ottaa kuvia. Sohvalla istui myös muitakin tyyppejä. Tässä vaiheessa oikeesti jännitin paljon! mutta yritin olla näyttämästä sitä ulospäin, joka onnistuikin, kun mulle tultiin sanomaan, että näytämpä mä ei jännityneeltä :D
Ennen mun vuoroa  oli eräs tyttö ja katsoin kun hänestä otettiin kuvia. Kuvaaja otti ainakin joka sekunti kuvia ja aina piti olla hieman eri ilme. Tyttöhän oli minunmielestäni hyvä, eikä kauheesti näyttänyt jännityneeltä. Siellä pyydettiin totista- ja hammashymyä, sekä eri asentoja.
Sitten tuli mun vuoro. Kuvaaja käski ottaa haara-asennon ja katsoa kameraan. Silloin jännettyneisyys hävisi aivan täysin ja se tuntui aivan mahtavalta!! Unohdin kaikki ympärilläni aivan kuin automaattisesti ja keskityin vain ilmeeseen, kropan hallintaan ja muuntautumiskykyyni. Minulla oli eri asentoja ja kun jouduin hymyilemään, tunsin pientä jännitystä poskissani, että oli vaikea pitää niitä tekohymyssä, tajuuttekohan?? :D
Sitten se loppui. Kuvaaja otti oikeasti todella vähän kuvia ja ajattelin, että nyt ei mennyt hyvin. Mutta olinkin varautunut epäonnistumaan 100 prosenttisesti, joten se ei haittaisi.
Minua ja äitiä pyydettiin  katsomaan kuvia. Nehän oli onnistueneita ja kerrankin _kunnon_ laatu ! Kuvaaja sanoi, että olin päivän nopein (35sekuntia kesti kuvauksey yhteensä). Ihmettelin, että olinko niin huono, päinvastoin. Osasin muka saada hyvän ilmeen sekä asennon, eikä sen takia tarvinnut ottaa yhtään ylimääräsiä kuvia, kun ne heti onnistui. Hän sanoi, että kuvista näkyi, etten jännitäny lainkaan :)
Tästä tuli niin hyvä fiilis, rakastan olla kuvattamana, silleen ihan oikeasti ammattivalokuvajan edessä! Se ei ole sama kuin olisi jonkun kaverin kanssa ottamassa "hienoja" mallikuvia jossain. Kaverin kanssa  tunnen itsenikin epävarmaksi, jolloin kuvista ei tule hyviä ja kyselen mitä mä nyt teen? koko ajan. :D
Sitten tuli haastattelun vuoro. Hän selitti hiuksistani, että ne olivat liian samanväriä kuin kasvoni, joilloin hiukseni niinkuin "sulautuu" kasvoihini. Anette pyysi minua nostamaan kaikki hiukset ylös ponnarille ja sanoi, että mulla oli kauniit kasvonmuodot, joka ei todellakaan pidä paikkansa mielestäni, inhoan kasvonmuotoani!!!
Hän selitti, että he ottaisivat minut mielellään ensiviikon sunnuntaiksi kuvauksiin uudestaan. He valitsivat minulle sopivan mallikansion ja sanoivat että kaksi ensimmäistä olisi liian laimeta minulle joten otimme kolmannen. Se sisälsi kahden asukokonaisuuden kuvauksen (sportti ja juhlapuku) sekä niihin kaksi meikkausta ja kampausta. Silloin otetaan  250 kuvaa minusta. Mun täytyisi hankkia siis kaikkia vaatteita sekä koorkeat korkkarit. Mitä korkeempi sen parempi. Vähintään 5cm mielummin 7sentin korot :D
Hän kyseli tulevaisuuden suunnitelmista ja puhui hiuksistani, että minun  pitäisi muuttaa sen sävyä ja ei kerroksittain leikata hiuksia. Katsotaan mitö aijon niille loppujelopuksi tehdä.
Lähdimme pois iloisin mielin ja jäin jo odottamaan ensi sunnuntaita innolla!

Siinäpä kunnon stoori teille tuosta reissusta. Kuvat tulevat sitten myöhemmin, luultavasti ensiviikon sunnuntaina, kun saan sen oman kansionkin. Silloin kuvia siis!
En jaksanu lukea läpi tätä ja kirjoitinkin sen aika kiirreessä, joten pahoittelen tekstin epäselvyyttä ja virheitä!

-Anette